Miljooniin suuntiin lentelevien sähköpostiviestien kirjoittamiseen turhautuneena päätin olla ovela. Miksi kirjoittaa samaa tekstiä monelle ihmiselle, kun voi niiden sijasta lähettää osoitteen, jonka kautta kaikki ihan varmasti voivat halutessaan kyylätä reissuani.

Reissu alkaa saa, avoinna on maa. Jännittävä seikkailu nyt meitä odottaa. Käymme matkaamaan tuntemattomaan. Matkaeväät eivät kesken lopu milloinkaan.

Saavuin Budapestiin 16.8. ja vietin ensimmäisen viikon ystäväperheessä Ecserissä. Perheessä on samanikäinen tyttö Viola, jonka kanssa kävin 17.-18.8. sekalaisessa seurueessa Balatonilla. Mukana oli Violan kaveri Krisztina alias Hugi ja Hugin kaverit Gyöngyi (jonka vanhempien mökillä nukuimme), Judith sekä saksalaiset Melanie ja Rebekka. Ymmärtääkseni olivat tavanneet Britanniassa kielikurssilla, jollain samanlaisella kuin millä Mikko oli? Balatonin vesi oli lämmintä ja hiekkaista. Tuli todettua, että Uno ja Jungle speed ovat erityisen loistavia pelejä silloin, kun osallistujat eivät puhu samaa kieltä.

19.8. kävimme Violan isoäidin Marian mökillä. Oli mahtavaa käydä siellä, koska viimeksi oon nähnyt Mariaa joskus 8-vuotiaana. Samalla käytiin Tonavan toisella puolella Visegradin linnassa, kuningas Mátyáksen kesämökillä  20.8. oli unkarilaisten "juhannus", Szent István -juhla, jota vietetään Unkarin ensimmäisen kuninkaan muistoksi. Wikipedia suomentaa kyseisen kunkun Tapani I Pyhäksi. Ajankohta on vähän eri kuin juhannuksella mutta viettotavat melko pitkälle samat tai siltä ainakin musta vaikutti. Aamulla käytiin kirkossa ja laulettiin siellä tämä:

Szent István himnusz

Jól megjelölte ezt az ezredévet
Kereszttel írta rá kemény nevét
Hogy megpihen jen művein a Lélek
Mint halhatatlan gyözedelmi ék!
Komor felhőkből bomlik a kék ég
Virrasztva nézi népe ébredését
Szásadok egén, reszket még a fény
:,:Zugj szelszent vihar
Szent István királyról szól a dal!:,:

Vaikka oli unkarilainen ja vieläpä katolinen jumalanpalvelus niin aika paljon samaa siinä kaavassa oli kuin suomalaisessakin. Suunnilleen tiesin koko ajan, missä mennään. Iltapäivällä Violalla oli tanssiesitys ja käytiin katsomassa se, illalla mentiin jonkun uimamontun luo katsomaan ilotulitusta. Lauantaina 21.8. mentiin Budapestiin katsomaan käsityöläismessuja. Sieltä tarttui mukaan kaikkea kivaa. Messuilla oli paitsi kamalasti erilaisten taitajien myyntikojuja, myös kaikennäköstä ohjelmaa: näytelmää lapsille ja konsertteja (kansanmusiikkia, mustalaismusiikkia yms...) aikuisille.

Sunnuntaina 22.8. lähdin linja-autolla kohti harjoittelupaikkaani Bakonycsernyeä. Bakonycsernye on noin 3000 asukkaan kunta Bakony-vuoristossa. Sen luterilainen seurakunta on Nivalan ystävyysseurakunta. Asuin ekan viikon Kristián Kovácsin vanhempien luona. Krisztián oli Suomessa vaihtarina lukuvuotena 2000-2001 ja asui meillä kolme kuukautta. Päivällä olin töissä luterilaisella päiväkodilla ja illalla tutustuin Krisztiánin kanssa lähiympäristöön pyöräillen. Kävimme myös Zircissä ja Székesfehérvárissa linja-autolla. Lasten kanssa touhutessa on helppo oppia kieltä.

Sunnuntaina 29.8. Krisztián lähti Székesfehérváriin, koska keskiviikkona alkoivat työt lukiossa protestanttisen uskonnon opettajana. Minä siirryin siis naapurikaupunkiin Súriin, joka ei nimestään huolimatta ole järisyttävän suuri: asukkaita on noin 1200. Siellä isäntäperheeseeni kuuluivat István ja Véra Molnár sekä heidän tyttärensä: 20-vuotias Sára, joka opiskelee lääketiedettä Budapestissa ja 16-vuotias Réka, jonka kävimme tiistaina saattelemassa Győriin keskiviikkona alkaneeseen lukioon. Olin keskiviikkona, torstaina ja perjantaina Véran mukana koulussa, hän opettaa neljättä luokkaa. István on koulun rehtori. Viikon aikana kävin myös Súrin kirkkoherran kanssa tutustumassa lähialueen seurakuntiin. Esimerkiksi Nagyvelegissä tsekkasimme kirkon ja "kastelyn" (kastely=linna) eli ison rakennuksen, joka sopii mainiosti kerho- ja leirikäyttöön. Kastelyn pihalla säilytetään täkäläisen ison nuorisotapahtuman, Szélrózsan eli Tuuliruusun (siis se nätimpi nimi kompassille) tunnuksena käytettävää soittokelloa. Leiri pidetään joka vuosi eri paikassa ja muun ajan kello on Nagyvelegissä.

Lauantaina vaihtui taas olinpaikka, nyt viimeistä kertaa. Täällä siis vietän 2 kuukautta. Asun János ja Marcsi Szabón luona Bakonycsernyessä ja jatkan töitä päiväkodilla vielä pari viikkoa. Sunnuntaina kävimme Győrissä kylpylässä. Vesi näytti suoraan järvestä nostetulta, mutta oli kiva käydä uimassa. Ja saunassa!

Jatkoa seuraa, toivottavasti. Kuvia en jaksa liittää tänne, niitä voi katella naamakirjasta. 

http://www.facebook.com/#!/album.php?aid=73654&id=1033775145&ref=mf